Miten terästuotannon vihreä siirtymä näkyy Outokummulla?

Outokumpu on maailman johtava vastuullisen ruostumattoman teräksen tuottaja, miten tämä tukee koko Suomen hiilineutraalitavoitteiden saavuttamista? Entä mistä terästuotannon vihreässä siirtymässä on kyse?

Capgeminin On Pulse -podcastissa ollaan kestävän kasvun jäljillä! Vastuullisuudesta on puhuttu paljon, mutta nyt sanat eivät enää riitä: tarvitaan tekoja, jotka aiheuttavat muutosta omassa organisaatiossa ja sen ulkopuolella. Tässä podcastissa kestävää kasvua etsivät Capgeminin Head of CX & Design Nina Antipin sekä Director of Automation Jaakko Lehtinen. Ninan intohimona on auttaa organisaatiota saavuttamaan täysi potentiaalinsa, Jaakko taas auttaa yrityksiä ymmärtämään älykkään prosessiautomaation mahdollisuuksia. Nina ja Jaakko saavat joka jaksossa seurakseen vaihtuvia asiantuntijavieraita, jotka jakavat oppinsa teoista, joilla vastuulliset innovaatiot on tuotu osaksi päivittäistä toimintaa ja yrityskulttuuria.   

Podcastin uusimmassa jaksossa Nina ja Jaakko saavat vieraakseen Outokummun talous- ja rahoitusjohtaja Pia Aaltonen-Forsellin sekä vastuullisuusjohtaja Juha Erkkilän.

Outokummun teräs on 94 % kierrätysterästä

Terästuotantoon sekä vastuullisuuteen liittyy paljon pohdittavaa. Yksi keskeinen tekijä on raaka-ainekysymys. Outokummulla teräs on 94 % kierrätysterästä, joka on globaalisti tarkasteltuna erittäin korkea arvo.

”Useimmiten kierrätetty teräs tulee lähimarkkinoilta eli Euroopan tuotannossa kyse on eurooppalaisesta romusta. Tämä romu syntyy ihan arkisista tavaroista, kuten kattiloista ja autoista”

Kierrätysteräksen käyttö on keskeistä myös päästöjen kannalta: hiilijalanjäljen kannalta jopa 2/3 päästöistä tulee raaka-aineista sekä toimitusketjun päätöistä. Mielikuvissa voi helposti olla ajatus, että suurimmat päästöt aiheuttaisi tuotanto.

”Koska raaka-aineketjut ovat merkittävin päästöjen lähde, pitää pohtia, miten toimimme vastuullisesti koko toimitusketjussa. On lähdettävä liikkeelle siitä, tunnemmeko oikeasti koko toimitusketjun kaikki osat”, Aaltonen-Forsell pohtii.

Kemin kaivos on EU:n ainoa kromikaivos

Outokummulla on uniikki asema Euroopassa, kiitos Kemin kaivoksen, joka on EU:n ainoa kromikaivos. Outokummun tavoitteena on tehdä kaivoksesta täysin hiilineutraali vuoden 2025 loppuun mennessä. Aaltonen-Forsell kertoo, ettei tällaisia hiilineutraaleja kaivoksia ole hänen tietääkseen muualla maailmassa.

”Haluamme näyttää esimerkkiä, että kaivoksenkin pystyy dekarbonisoimaan. Kenties maailman ainoa hiilineutraali kaivos on pian Suomessa”, Erkkilä toteaa.

Hiilineutraalissa kaivoksessa olennaista olisi, että käytössä on hiilivapaa sähkö sekä biopolttoaineet. Aaltonen-Forsell muistuttaa myös, että kaivostoiminnassa käytettävän kaasun tulisi olla biokaasua.

Suomen sähkönkulutuksesta Outokummun osuus on noin 4 % ja se on siten merkittävä sähkön käyttäjä. Suurin osa tästä massiivisesta sähkönkulutuksesta menee Outokummun valokaari- ja ferrokromiuunien käyttöön. Outokummun Tornion yksikkö onkin pohjoismaisessa mittakaavassa suurimpia yksittäisiä sähkön kuluttajia.

Aaltonen-Forsell pitää silti sähköistymistä hyvänä asiana verrattuna esimerkiksi hiilenkäyttöön. Suomalaisessa ja pohjoismaisessa teollisuudessa hiilivapaa sähkö on huomattava kilpailuetu, jonka tärkeyttä viime vuoden energiakriisi korosti entisestään.

”Valokaariuuniteknologia on se, joka mahdollistaa meille aiemmin mainitun romun käytön. Näin olemme tavallaan koko kiertotalouden ytimessä. Haluamme tietysti kantaa oman kortemme kekoon myös siinä, että sähköä käytetään tehokkaasti.”

Energiakriisin aikana Outokummulla tehtiin isoja päätöksiä energiatehokkuuden parantamiseksi. Nyt tavoitteena on, että energiatehokkuudessa saavutetaan kahdeksan prosentin parannus kahdessa vuodessa. Tämä on kunnianhimoinen tavoite, sillä normaalisti jo puolen prosentin parannus yhden vuoden aikana olisi hyvä saavutus. Yleisesti sähkön tarve tulee tulevaisuudessa kasvamaan, mutta onneksi Suomessa saatavilla oleva sähkö on vastuullisempaa kuin monessa muussa maassa.

Kohta hiilineutraalin Kemin kaivoksen lisäksi Outokummulla on muutakin lupaavaa kerrottavaa: kierrätyssyötteen määrää on kasvatettu ja mittareiden mukaan esimerkiksi CO2-päästöjen määrä terästonnia kohti on tippunut hurjasti. 2000-luvun alussa päästöjä syntyi 7 tonnia per terästonni, mutta nyt päästöt ovat laskeneet 1,7 tonniin.

Yritysten vastuullisuustavoitteet eivät näy konkreettisina tekoina

Capgemini Research Insituten Conversations for Tomorrow: Climate Tech for a Sustainable Planet -raportin mukaan haasteena on, etteivät yritysten vastuulliset ja kunnianhimoiset tavoitteet jalkaudu konkreettisin tekoihin. Tutkimuksen mukaan vain 21 % johtajista on samaa mieltä siitä, että vastuullisen liiketoiminnan yhteys kannattavuuteen on selkeä. Toisaalta vastuullisuuden edelläkävijäyritykset raportoivat, että heillä on 83 % korkeampi työntekijäkohtainen liikevaihto sekä 9 % korkeampi tuottoprosentti keskiarvoihin verrattuna.

”Etenkin milleniaaleille ja Z-sukupolvelle vastuullisuus on tärkeä tekijä myös työn viihtyvyyden kannalta. Se myös lisää motivaatiota työskennellä kohti yhteistä tavoitetta, sillä vastuullisuus kiinnostaa myös henkilökohtaisella tasolla”, Erkkilä kertoo.

Outokummun sisällä on tehty paljon töitä hiilivapautta edistävien tuotteiden kehittämiseen ja jo lanseerattu Outokumpu Circle Green -tuote on herättänyt paljon mielenkiintoa. Vielä ei ole helppo löytää liiketoimintamalleja, joissa bisnestä tehdään vastuullisuudella – muuten se olisi vallalla oleva tapa.

”Tämän eteen pitää vielä ponnistella. Teräksen tekeminen on vakavaa bisnestä, jossa on isoja prosesseja ja materiaalivirtoja. Siksi ei voi piipertää vaan pitää tehdä kunnolla. Olemme jo nyt saaneet pysäyttäviä lukuja hiilipäästöjen vähentämisestä.”

Jakson lopuksi Aaltonen-Forsell ja Erkkilä heittävät haasteen muiden suomalaisten yritysten vastuullisuusjohtajille:

”Pohdi, miten juuri sinä voit edistää kiertotaloutta ja miten jalkauttaisit organisaation vastuullisuustavoitteet niin, että jokainen voi kontribuoida niihin.”

Kuuntele On Pulse -podcastia Spotifyssä.

Tutustu ja tilaa podcast.

---