Sijoittajien kiinnostus vastuullisuutta kohtaan lisääntyy

Miten liiketoiminnan vastuullisuusohjelma vaikuttaa sijoittajasuhteisiin? Miten vastuullisuus näkyy Konecranesilla konkreettisina tekoina kehityksessä ja liiketoiminnassa? Kuinka muuttuvat tarpeet asiakaskentässä vaikuttavat sijoittajien toimintaan?

Capgeminin On pulse -podcastissa ollaan kestävän kasvun jäljillä! Vastuullisuudesta on puhuttu paljon, mutta nyt sanat eivät enää riitä: tarvitaan tekoja, jotka aiheuttavat muutosta omassa organisaatiossa ja sen ulkopuolella. Tässä podcastissa kestävää kasvua etsivät Capgeminin Head of CX & Design Nina Antipin sekä Director of Automation Jaakko Lehtinen. Ninan intohimona on auttaa organisaatiota saavuttamaan täysi potentiaalinsa, Jaakko taas auttaa yrityksiä ymmärtämään älykkään prosessiautomaation mahdollisuuksia. Nina ja Jaakko saavat joka jaksossa seurakseen vaihtuvia asiantuntijavieraita, jotka jakavat oppinsa teoista, joilla vastuulliset innovaatiot on tuotu osaksi päivittäistä toimintaa ja yrityskulttuuria.

Tässä jaksossa Nina ja Jaakko saavat vieraakseen Konecranesin vastuullisuusjohtaja Anniina Virta-Toikan sekä Konecranesin sijoittajasuhdejohtaja Kiira Fröbergin.

Konecranesin vastuullisuusstrategia koostuu viidestä kulmakivestä, jotka ovat eko-optimoitu tarjooma ja kiertotalous, ilmastotoimet ja resurssitehokkuus, työturvallisuus ja turvalliset tuotteet, monimuotoinen, osallistava ja sitouttava työympäristö sekä vastuulliset liiketoimintakäytännöt.

Vastuullisuus kiinnostaa sijoittajia

Sijoittajasuhteissa dialogin ylläpitäminen on tärkeää ja sen takia Konecranesilla sijoittajille tuotetaan heidän toivomaansa materiaalia sekä vastataan sijoittajien kysymyksiin. Sen lisäksi mietitään vastavuoroisesti sitä, mistä Konecranesilla itse haluttaisiin kertoa sijoittajille. Vastuullisuus on yksi sellainen teema, kertoo Kiira Fröberg.

”Vastuullisuus on noussut sijoittajienkin mielenkiinnon kohteeksi. Sijoittajat haluavat tehdä riskikartoitusta siitä, missä yhtiön vastuullisuusriskit saattavat olla. Myös tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet kiinnostavat; miten vastuullisuus voi olla hyvää bisnestä”, Fröberg avaa.

Vastuullisuus on ollut megatrendi jo vuosia, ja nyt selkeänä keihäänkärkenä on ilmastonmuutos. Virta-Toikka huomauttaa, että sijoittajien lisäksi myös yrityksen henkilöstön ja asiakkaiden ajatukset vaikuttavat yrityksen vastuullisuusstrategiaan.

”Asiakkaiden, henkilöstön ja sijoittajien odotukset vastuullisuuden suhteen menevät onneksi hyvin yhteen”, Virta-Toikka hymyilee.

Konecranesilla on ollut pioneerin asema esimerkiksi huoltoliiketoiminnassa jo ennen suurta vastuullisuustrendiä ja ”kiertotaloushypeä”. Sijoittajien lisääntynyt vaatimustaso näkyy konkreettisesti Konecranesin liiketoiminnassa ja strategian suunnittelussa.

”Valveutuneet sijoittajat varmasti tutustuvat yrityksen vastuullisuusraporttiin tarkkaan. Osa sijoittajista on jo todella syvällä teemassa, ja toivovat dialogia vastuullisuusjohtajan kanssa”, Fröberg lisää.

Fröberg toivoo, että vastuullisuuden raportointiin tulisi tulevaisuudessa kattavammat standardit. Näin eri yritykset puhuisivat asiasta samalla tavalla ja vertailu muuttuisi helpommaksi. Tällä hetkellä vertailu voi olla vielä hankalaa, etenkin kun eri maissa lainsäädäntö on erilaista, samoin odotukset yrityksiä kohtaan.

”Pohjoismaiset yhtiöt ovat aika hyvällä tasolla vastuullisuusraportoinnissa”, Fröberg sanoo.

Virta-Toikan mukaan myös sijoittajia koskevat omat lainsäädännön ohjaamat raportointivaatimukset. Erityisen tärkeää on kuitenkin se, että yritys tietää itse, mikä raportointi on kannattavaa:

”Jos emme itse tiedä isoja vaikutuksiamme ja puhumme vain siitä, mitä muut haluavat niin ehkä sijoittajakentässäkään ei tapahdu kehitystä. Ei siis puhuta jostain asiasta vain siksi, että siitä täytyy puhua”, Virta-Toikka summaa.

Miten koko arvoketjun päästöjä lasketaan?

Anniina Virta-Toikka kertoo, että päästölaskennassa päästöt jaetaan kolmeen scopeen. Kaksi ensimmäistä mittaavat oman toiminnan päästöjä, kun taas kolmas koko arvoketjussa syntyviä päästöjä. Konecranesilla arvoketjun päästöjen osuus on huomattava, 98 % kokonaispäästöstä.

”Scope kolmoseen kuuluu 15 eri päästökategoriaa. Meillä merkittävimmät ovat hankinnasta syntyvät päästöt sekä myytyjen tuotteiden käytön aikaiset päästöt. Muita kategorioita ovat esimerkiksi matkustus ja logistiikka”, Virta-Toikka listaa.

Fröberg toivoo, että yritykset ovat jo kypsiä oman toiminnan mittaamiseen. Sitä on tehty jo kauan, joten siinä ei tulisi olla ongelmia. Arvoketjun mittaaminen on kuitenkin vielä hankalaa. Ympäristöön ja päästöihin vaikuttaa esimerkiksi Konecranesilla eniten se, ostavatko asiakkaat diesel- vai sähkökäyttöisiä tuotteita. Toinen keskeinen vaikutus on hiili-intensiivisellä teräksellä. Konecranesilla haasteissa korostuivatkin nimenomaan hankinnat ja käytön aikaisten päästöjen laskeminen.

”Miten saat globaalin organisaation tuhansista raaka-aineista, komponenteista ja palveluista muodostuvan kokonaisuuden muutettua päästöiksi? Tässä olemme monen muun tavoin joutuneet tyytymään kulupohjaiseen laskentaan. Markkinoilla on valmiita päästölaskimia, joissa on keskiarvioisia päästökertoimia, jolloin joudutaan oikomaan mutkia suoriksi”, Fröberg kertoo.

Konecranesilla laskentaa on tehty jo vuosia, ja Virta-Toikka yllättyikin siitä, kuinka saman suuntaisia tuloksia todella tarkalla laskennalla ja ylätasoisemmalla laskennalla on saatu. Se osoittaa hänen mukaansa sen, ettei kannata arkailla, vaikka kaikkea ei vielä tietäisi:

”Tietyn hetken paras tietämys voi olla todella oikeanlainen.”

Laskentoja ei tehty syyttä, vaan Konecranesin johto oli sitoutunut asettamaan vaikuttavat päästötavoitteet. Tavoitteiden saavuttamista varten piti rakentaa tiekartta, jonka teemat ovat tuotteiden sähköistäminen, tuotesuunnittelun periaatteet, digitaaliset palvelut, teräsostojen hiilipäästöjen pienennys sekä oman toiminnan energiatehokkuuden tehostaminen. Digitaalisten palveluiden lisääntyminen näkyy Konecranesilla liiketoiminnan tehostumisena. Fröberg kertoo käytännön esimerkin aiemmasta toimintatavasta:

”Kun asiakkaalla meni laite rikki, he soittivat Konecranesille ja pyysivät huoltoasentajan paikalle. Asentaja ajoi asiakkaan luo, lähti hakemaan oikeaa varaosaa ja ajoi takaisin asiakkaalle. Tämän jälkeen asentaja palasi toimistolle laskutustietojen kanssa.”

Nykyään Konecranes mahdollistaa ennakoivaa huoltoa ja laitteissa on siksi useita sensoreita. Jos asiakas on kytkenyt etävalvonnan käyttöön, koneiden kuntoa voidaan seurata reaaliajassa. Huoltoasentaja voi etämonitoroinnin avulla tarvittaessa ottaa heti oikeat varaosat mukaan asiakkaalle ja lisäksi laittaa laskutustiedot mobiilisti kuntoon. Näin säästyy polttoainetta ja päästöjä sekä aikaa.

Uusia vaatimuksia vastuullisuuteen on tulossa

Capgemini Inventin ja ChangeNow’n Intelligent Industry: The Rise of Circularity -raportissa listataan kiertotalouteen liittyvää laidansäädäntöä. Lainsäätäjät ovat aktiivisia ja voimassa olevan lainsäädännön lisäksi uusia vaatimuksia kiertotalouteen ja vastuullisuuteen liittyen on tulossa. Lainsäädäntö näkyy myös Fröbergin ja Virta-Toikan työpöydällä.

”Tällä hetkellä lainsäädäntö ohjaa ja kuormittaa. EU on valmistelemassa vastuullisuuden eri osa-alueille merkittävää määrää lainsäädäntöä. Omaan työhön lisätunteja tuo muun muassa taksonomia, joka linkittyy vahvasti sijoittajakenttään”, Virta-Toikka sanoo.

Fröbergin työajasta lainsäädäntöön liittyvät seikat eivät vie aivan yhtä paljoa työaikaa, mutta asiaan on silti kiinnitettävä huomiota.

”Raportointimuutoksia täytyy seurata, jotta voi vastata sijoittajien kysymyksiin. Jotta voi puhua esimerkiksi taksonomiasta, on ymmärrettävä mistä on kyse. Muutama vuosi sitten käytin paljon aikaa vastuullisuusasioiden opetteluun. Olen tyytyväinen, että tein sen”, Fröberg kertoo.

Fröberg ja Virta-Toikka haluavat myös heittää haasteen kaikille On Pulse -podcastin kuuntelijoille:

”Haluamme antaa konkreettisen haasteen jokapäiväiseen elämään. Suomessa on aivan liikaa ruokahävikkiä ja haastammekin kaikkia pohtimaan ja vähentämään omaa ruokahävikkiä!”

Kuuntele jakso Spotifyssä.

Tutustu ja tilaa podcast.