Moderni mobiiliteknologia on hyödyllinen päästöjen vähentäjä

Miten uusi teknologia voi vähentää hiilidioksidipäästöjä? Entä millaista on IT-laitteisiin liittyvä kiertotalous? Millaisilla mittareilla vastuullisuutta mitataan Telialla?

Capgeminin On pulse -podcastissa ollaan kestävän kasvun jäljillä! Vastuullisuudesta on puhuttu paljon, mutta nyt sanat eivät enää riitä: tarvitaan tekoja, jotka aiheuttavat muutosta omassa organisaatiossa ja sen ulkopuolella. Tässä podcastissa kestävää kasvua etsivät Capgeminin Head of CX & Design Nina Antipin sekä Director of Automation Jaakko Lehtinen. Ninan intohimona on auttaa organisaatiota saavuttamaan täysi potentiaalinsa, Jaakko taas auttaa yrityksiä ymmärtämään älykkään prosessiautomaation mahdollisuuksia. Nina ja Jaakko saavat joka jaksossa seurakseen vaihtuvia asiantuntijavieraita, jotka jakavat oppinsa teoista, joilla vastuulliset innovaatiot on tuotu osaksi päivittäistä toimintaa ja yrityskulttuuria.

Tässä jaksossa Nina ja Jaakko saavat vieraakseen Telian yritysvastuujohtaja Eija Pitkäsen sekä talousjohtaja Marko Ylä-Aution.

Kierrätyslaitteiden kysyntä kasvaa jatkuvasti

Telialla panostetaan kovasti kiertotalouteen ja Eija Pitkänen kertookin, että tavoitteet ovat tarkoituksella vaativia: Telia haluaa olla jätteetön yritys kiertotalouden keinoin vuoteen 2030 mennessä.

”Haluamme vaikuttaa laitteiden ekosuunnitteluun. Telia on ollut mukana kehittämässä ekoluokittelua neljän suuren teleoperaattorin kanssa. Sen tarkoitus on kannustaa matkapuhelinvalmistajia kestävään matkapuhelintuotantoon”, Pitkänen kertoo.

Telialla pyritään lisäksi maksimoimaan oma sisäinen laitekierrätys. Myös asiakkaille on tuotu tarjontaa kiertotalouspuolelle Telia Recycled -tuotteiden muodossa. Ylä-Autio huomauttaa, että kuluttaja- ja yritysasiakaspuolella kierrätyslaitteiden kysyntä kasvaa koko ajan. Kunnostettuja laitteita halutaan yhä enemmän.

”Kiertotaloudesta on saatu kilpailuetua. Se on taloudellisesti järkevää toimintaa. Kun kierrätetään ja hyödynnetään laitteita uudelleen, pääomaa vapautuu muuhun käyttöön”, Ylä-Autio sanoo.

Telian tutkimusten mukaan kuluttajakäyttäytymistä ohjaa kierrätyslaitteiden suuntaan ennen kaikkea hinta ja brändi. Ilmastokysymykset ovat kuitenkin nousemassa pinnalle. Telian tutkimuksen mukaan suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten kuluttajien käyttäytymismallit ovat yhteneväisiä. Oman kokemuksensa perusteella Pitkänen on havainnut, että etenkin nuoret ja nuoret aikuiset ovat hyvin tietoisia ilmastoasioista.

Jossain vaiheessa laitteet kuitenkin vanhenevat väistämättä käyttökelvottomiksi. Puhelimeen ei esimerkiksi saa tietoturvapäivitystä, joka voi estää muuten toimivan puhelimen turvallisen käytön. Pitkänen painottaa, että tällaiset käyttökelvottomat laitteet on tärkeää viedä kierrätykseen.

”Telian myymälään voi palauttaa vanhan puhelimen, josta se menee eteenpäin paikalliselle kierrätyskumppanille.”

Palautuksista saadaan myös kompensaatiota, mutta Ylä-Aution mukaan toimintaa ei ohjaa pelkkä taloudellinen hyöty. Kyseessä on prosessimittari ja sen varmistaminen, että materiaalit palautuvat oikeaan paikkaan.

”Suomessa on rakennettu jo tölkkipanteista lähtien toimivat kierrätysjärjestelmät. Tänä päivänä se on perusedellytys ja esimerkiksi ISO14000 edellyttää, että käytössämme on toimivat järjestelmät. Tämän on pakko olla kunnossa”, Ylä-Autio summaa.

Modernit teknologiat ovat energiatehokkaampia

Nokian julkaiseman tiedotteen mukaan 5G on jopa 90 % energiatehokkaampi vaihtoehto verrattuna vanhoihin mobiiliverkkoihin. Ylä-Autio kertoo, että modernit teknologiat ovat aiempia teknologioita energiatehokkaampia. Verkossa olevan datan ja bittien määrä lisääntyy koko ajan, mutta jotta 5G-verkosta saadaan kaikki hyödyt irti, liikenne pitää saada ohjattua sinne.

”Tämä vaatii vielä uusien 5G-laitteiden ja -liittymien käyttöönottoa”, Ylä-Autio lisää.

Pitkänen on samoilla linjoilla Ylä-Aution kanssa. Uuden laitekannan valmistaminen kuitenkin synnyttää päästöjä. Silti pidemmällä perspektiivillä tarkastellen 5G-teknologiaan energiatehokkuuteen liittyvät edut ovat näitä haittoja suuremmat. Kehitys 5G-teknologian ympärillä tulee jatkumaan ja se mahdollistaa tulevaisuudessa entistä nopeammat yhteydet ja palveluiden kehittämisen. Seuraavaa “pankin räjäyttävää” asiaa verkkoliikenteen saralla on kuitenkin vielä vaikea ennustaa.

Capgemini Research Instituten Sustainable IT-raportin mukaan IT:n vuosittaiset kasvihuonepäästöt ovat suuremmat kuin koko ilmailuteollisuudella. Pelkät datakeskukset käyttivät vuoden 2019 aikana lähes yhden prosentin maailman energiantarpeesta. Niiden teho on sen jälkeen kasvanut entisestään.

”Koko ICT-toimialan ja arvoketjun on suhtauduttava tähän vakavuudella. On arvioitu, että vuoteen 2025 mennessä datakeskusten sähkönkulutus olisi tästäkin vielä tuplaantunut, puhumme siis isoista luvuista”, Pitkänen toteaa.

Modernin datakeskuksen suunnittelussa ympäristön ja ilmaston tulee olla ytimessä jo alkuvaiheessa. Digitalisaatio on myös iso mahdollistaja: mobiiliteknologialla itsessään on globaalisti arvioitu olevan kymmenen kertaa suuremmat hyödyt päästöjen vähentäjänä kuin päästöjen aiheuttajana.

Yksittäinen ihminen voi jo omassa arjessaan vaikuttaa datakeskuksien energiakäyttöön. Omaa digipalvelun käyttöä ja kulutustapoja kannattaa pohtia – kuluta vähemmän -ajatus toimii myös digimaailmassa.

Vastuullisuuteen liittyvä raportointivelvoite laajenee

Vastuullisuuteen liittyen on tulossa isoja uudistuksia, joihin suomalaistenkin yritysten pitäisi valmistautua. EU-tasolla vastuullisuuteen liittyvä raportointivelvoite laajenee ja vapaaehtoisesta raportoinnista tulee pakollista. Se on iso ja merkittävä asia.

”Luontojalanjälki tulee nousemaan asialistalle hiilijalanjäljen rinnalle. Molemmat hyvin monitahoisia asioita, joiden laskenta on vaikeaa varsinkin toimitusketjun osalta. Olemme menossa siihen suuntaan, että eri hankintojen luontovaikutukset tulee tulevaisuudessa tietää”, Pitkänen kertoo.

Vastuullisen liiketoiminnan tekeminen näkyy myös hallitustyöskentelyssä. Ylä-Aution mukaan sen täytyy tulevaisuudessa olla ylimmän johdon agendalla, niin hallituksessa kuin operatiivisessa johdossa.

”Olemme tällä hetkellä niin isossa murroksessa, että se tulee olemaan osa päivittäistä tekemistä. Siksi on tärkeää, että tieto lisääntyy ja laaditaan konkreettisesti mitattavia tavoitteita”, Ylä-Autio jatkaa.

Telialla vastuullisuutta mitataan tiukoilla mittareilla. Mittareilla seurataan muun muassa kierrätyspuhelinten osuutta myynnissä, paljonko päästöjä on vähennetty absoluuttisesti ja mikä on jätteiden kierrätysprosentti.

”Helposti seurattavia ja mitattavia asioita”, Pitkänen kiteyttää.

Vastuullisuuden huomiointi tulee vastaan kilpailutuksissa ja tarjouspyynnöissä. Asiakkaat edellyttävät vastuullisuutta, tietää Ylä-Autio. Se on osa tämän päivän normaalia liiketoimintaa ja myös Telia odottaa omilta toimittajiltaan vastuullisuutta.

Millaisen haasteen Pitkänen ja Ylä-Autio heittävät muille suomalaisten yritysten vastuullisuusjohtajille?

”Vastuullista toimintaa pitää pystyä mittaamaan konkreettisella tavalla, sitä saat mitä mittaat. Tämän lisäksi perusvastuullisuusosaamista voisi tuoda osaksi rekrytointivaatimuksia. Näin vastuullisuus tulisi luonnollisesti huomioitua kaikessa yrityksen tekemisessä ja kaikkea ei pitäisi selittää kädestä pitäen.”

Kuuntele jakso Spotifyssä.

Tutustu ja tilaa podcast.