Koko arvoketjun on osallistuttava vastuulliseen muutokseen

Kuinka Paulig on rakentanut vastuullisuusstrategiansa? Entä kuinka teknologiaa voi hyödyntää vastuullisuustavoitteiden seurantaan? Miten kuluttajien odotukset vastuullisuuteen liittyen ovat muuttuneet vuosien varrella?

Capgeminin On Pulse -podcastissa ollaan kestävän kasvun jäljillä! Vastuullisuudesta on puhuttu paljon, mutta nyt sanat eivät enää riitä: tarvitaan tekoja, jotka saavat aikaan muutosta omassa organisaatiossa ja sen ulkopuolella. Tässä podcastissa kestävää kasvua etsivät Capgeminin Head of CX & Design Nina Antipin sekä Director of Automation Jaakko Lehtinen. Ninan intohimona on auttaa organisaatiota saavuttamaan täysi potentiaalinsa, Jaakko taas auttaa yrityksiä ymmärtämään älykkään prosessiautomaation mahdollisuuksia. Nina ja Jaakko saavat joka jaksossa seurakseen vaihtuvia asiantuntijavieraita, jotka jakavat oppinsa teoista, joilla vastuulliset innovaatiot on tuotu osaksi päivittäistä toimintaa ja yrityskulttuuria.  

Tällä kertaa Ninan ja Jaakon vieraaksi saapuvat Kaisa Lipponen ja Andras Koroknay-Pál Pauligilta. Kaisa Lipponen vastaa Pauligin viestinnästä ja vastuullisuudesta ja on myös Pauligin johtoryhmässä. Andras Koroknay-Pál taas vastaa Pauligin hankinnasta ja raaka-ainehintasuojauksesta, eli esimerkiksi kahviin, vehnään, maissiin ja kasviöljyyn liittyen.

Vastuullisuustyössä keskeistä on tunnistaa ydinliiketoiminnan haasteet

Monille suomalaisille kuluttajille tulee Pauligista ensimmäisenä mieleen kahvi, mutta Pauligin brändeihin kuuluvat myös Santa Maria, Risenta, Poco Loco ja Zanuy. Elintarviketeollisuudessa, johon myös Paulig kuuluu, on kaksi ylätason vastuullisuuskysymystä:

”Ensimmäinen kysymys liittyy siihen, miten ruokimme kasvavan väestön maapallon kantokyvyn rajoissa. Tämän lisäksi on pohdittava ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Miten pystymme tuottamaan ruokaa, jolla ihmiset voivat edistää omaa terveyttään? Näiden kahden ylätason kysymyksen alle mahtuu valtava määrä erilaista vastuullisuustekemistä”, sanoo Lipponen.

Vastuullisuus näkyy läpi toimitusketjun. Kun toimitusketjussa ollaan tekemisissä alkutuotannon kanssa, viljelijöiden toimeentulo ja hyvinvointi  korostuvat. Samalla vastuullisuuteen vaikuttavat myös lainsäädännölliset vaatimukset, jotka koskevat esimerkiksi jäljitettävyyttä ja toimitusketjujen läpinäkyvyyttä.

”Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen huomannut, että raaka-aineidensuhteen lainsäädännön ja kuluttajien vaatimukset Pauligia kohtaan ovat lisääntyneet”, Koroknay-Pál toteaa.

Pauligilla on pitkät perinteet vastuullisuustyöstä. Lipponen sanoo, että vastuullisuustyössä on keskeistä tunnistaa oman ydinliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet sekä sitä kautta olennaiset tavoitteet. Pauligilla yksi merkittävä muutos vastuullisuustyössä tehtiin kolme vuotta sitten, Lipponen kertoo:

”Asetimme yhtiötason vastuullisuustavoitteet sekä vastuullisuusstrategian, joka integroitiin  liiketoimintastrategiaan. Yhteiset tavoitteet asettivat selkeän suunnan kaikille liiketoiminnoille ja brändeille. Näin saadaan aikaan aitoa muutosta, ja voidaan tarjota kestävämpiä vaihtoehtoja myös kuluttajille.”

Capgeminin Research Instituten Rethink: why sustainable product design is the need of the hour -raportin mukaan 22 % vastaajista kertoi, että vastuullisuus on keskeinen osa tuotteiden muotoiluprosesseja. Pauligilla muotoiluajattelua käytetään vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseksi, josta yksi esimerkki on hiilineutraali Mundo-kahvi.

”Pauligilla kaikki lähtee kuluttajatutkimuksesta. Olemme havainneet, että enenevissä määrin kuluttajien odotukset esimerkiksi hiilineutraaliuteen liittyen ovat kasvaneet. Saimme kuluttajatutkimusten kautta selkeän viestin, että tällaiselle tuotteelle on tilausta. Tuotekehitysprosessi oli pitkä, sillä emme halua tinkiä mausta ja laadusta. Se on aina ollut Pauligin periaate”, Koroknay-Pál avaa Mundo-kahvin tarinaa.

Vastuullisuusodotuksia tulee esimerkiksi kuluttajilta ja omistajilta, mutta muita tärkeitä sidosryhmiä Pauligille ovat esimerkiksi kumppanit ja  lainsäädäntöä valmistelevat instituutiot. Yksi esimerkki lainsäädännöstä on EU-tasolle tulossa oleva metsäkatoa koskettava laki. Pauligille se tarkoittaa sitä, että heidän on osoitettava, ettei toiminta edistä metsäkatoa esimerkiksi kahvin alkuperämaissa.

Näiden edellä mainittujen sidosryhmien lisäksi vastuullisuustekoja odottaa myös henkilöstö.

”Kun kilpaillaan parhaista osaajista, tekijöitä houkuttelee yritykset, jotka tekevät kunnianhimoista vastuullisuustyötä”, tietää Lipponen.

Vastuullisuuden varmentaminen on tärkeää 

Pauligin arvoketju on monimuotoinen ja globaali. Raaka-aineita tulee 80 maasta ja omaa toimintaa on 13 eri maassa. Yhteistyökumppaneita on  eri puolilla maailmaa ja , eri maissa on erilaisia haasteita ja vastuullisuuden varmentaminen on tärkeää, kun toimitaan riskimaissa tai -alueilla. Alihankintaketjuja valvotaan kolmannen osapuolen tekemien auditointien avulla sekä omilla vierailuilla viljelijöiden luona.

”Tarkoitus on auttaa viljelijöitä toimimaan kestävämmin, jotta he täyttävät esimerkiksi   vaatimukset sertifioinnin näkökulmasta. Usein kestävämpi viljelytapa esimerkiksi johtaa parempaan resurssien käyttöön ja sitä kautta myös viljelijöiden toimeentulon parantumiseen. Koska me emme voi olla paikan päällä 24/7, tarvitaan luotettuja ja pitkäaikaisia kumppaneita”, Koroknay-Pál pohtii.

Välillisesti taas Paulig työllistää 250 000 viljelijää, mutta näinkin monimuotoisessa toimintaympäristössä on mahdollista vaikuttaa toimittajien tekemiseen. Iso osa päästöistä tulee lannoitteista, joita käytetään usein liikaa. Siksi kastelemisen ja lannoittamisen optimointi ovat avainasemassa. Näin resurssien kulutus vähenee ja satokin paranee. Päästöjen lisäksi Pauligin kumppanuushankkeissa opetetaan viljelijöille, miten ilmastonmuutoksesta johtuviin sään ääriolosuhteisiin voi varautua.

”Kahvi on kasvina hyvin herkkä ja sitä voidaan suojella varjopuiden avulla, jotka samalla sitovat hiilidioksidia. Varjopuuksi sopii vaikka banaanipuu, joka kahvin suojaamisen lisäksi tuottaa samalla banaanisatoa” Koroknay-Pál kertoo.

Teknologiset innovaatiot vauhdittavat vastuullisuustekoja

Teknologiset innovaatiot auttavat myös elintarvikealalla ruuan toimitusketjun vastuullisuudessa. Koroknay-Pál antaa esimerkiksi dronet: niillä voidaan paitsi lannoittaa, myös tunnistaa haitallisia rikkakasveja. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka viljelijöitä voidaan auttaa teknologian keinoin.

Lipponen pitää teknologiaa tärkeänä myös johtamisen näkökulmasta. Datalla on suuri merkitys ja Pauligilla käytössä on sekä omaa että kumppaneiden ja kolmansien osapuolten dataa.

”Kaikkea ei tarvitse keksiä itse, on olemassa paljon tietokantoja, joita hyödyntää. Ulkoista dataa hyödyntämällä voidaan arvioida esimerkiksi mihin alueisiin liittyy metsäkatoriskejä tai ihmisoikeusriskejä. ”, Lipponen kertoo.

Vastuullinen muutos maksaa aina ja koska kyseessä on niin iso transformaatio, koko arvoketjun tulee investoida muutoksen edistämiseen.  Myös kuluttajia on tärkeää inspiroida tekemään terveellisiä ja ilmastoa säästäviä valintoja. Yksi kuluttajiakin koskeva vastuullisuusteko on ruokahävikin vähentäminen:

”Olemme kehittyneissä maissa eläneet pitkään sellaisessa yltäkylläisyydessä, ettei ole tarvinnut välittää siitä, jos ruokaa menee roskiin. Nyt kun ruoan hinta on korkeampi, heräämme taas miettimään, onko meillä oikeasti varaa heittää sitä roskiin. Kannattaa laskea oman hävikkilukunsa meidän ruokahävikkilaskurimme perusteella”, Lipponen kannustaa.

Lopuksi Lipponen ja Koroknay-Pál heittävät haasteet muiden suomalaisten yritysten vastuullisuusjohtajille. Koroknay-Pál kehottaa pohtimaan sitä, miten yrityksen vastuullisuustyöstä saadaan vaikuttavuudeltaan ja merkitykseltään isompi kuin mitä yritys on. Vastuullisuudessa ja kestävämmässä liiketoiminnassa lopulta vain teot merkitsevät. Lipposen haaste taas koskee sisäisen hiilen hinnoittelua, jota Pauligilla nyt testataan. Pauligilla on otettu käyttöön  sisäinen hiilen hinnoittelumekanismi ja ilmastorahasta, jonka avulla pyritään vauhdittamaan arvoketjun päästövähennystoimia.

 ”Tämä oli silmiä avaava harjoitus ja haastan muutkin vastuullisuusjohtajat soveltamaan sisäistä hiilen hinnoittelua ja sitä kautta arvioimaan hiilipäästöjen vähentämiseen vaadittavia investointeja.”

Kuuntele On Pulse -podcastia Spotifyssä. 

Tutustu ja tilaa podcast.