Gen AI pilottien aika on ohi – mitä skaalautuvuusoppeja voimme saada muista pohjoismaista?

Tuoreessa tutkimuksessamme haastattelimme 72 suomalaista päättäjää generatiivisen tekoälyn käyttöönotosta, hyödyistä ja johtamisesta suomalaisissa organisaatioissa. Tavoitteenamme oli ymmärtää suomalaisen yrityskentän nykytilaa, kyvykkyyksiä ja maturiteettia generatiivisen tekoälyn omaksumisessa sekä selvittää, millaisia generatiiviseen tekoälyyn liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita suomalaiset päättäjät tunnistavat.  

Suomalaiseen yrityskenttään ja Suomen markkinaan syventyvä tutkimuksemme pohjautuu Capgemini Research Instituten globaaliin tutkimukseen ja raporttiin generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä kansainvälisesti eri toimialoilla.   Suomalaisten yritysten nykytilaa tarkastellaan muihin Pohjoismaihin vertautuen myös Capgeminin tuoreessa The Nordic AI frontier -raportissa. 

Generatiivisella tekoälyllä tarkoitetaan tekoälyä, joka pystyy tuottamaan tekstiä, kuvia, videoita ja ääntä, sekä oppimaan ja tarjoamaan oppimansa perusteella käyttäjälle räätälöityä sisältöä. Lisäksi generatiivista tekoälyä voidaan ohjata intuitiivisesti puheen tai tekstin kautta, jolloin jokaisella on mahdollisuus hyödyntää sitä työssään. Capgeminin Sogeti-liiketoimintayksikön automaatio- ja teknologiajohtaja Jaakko Lehtinen kuvailee, että generatiivinen tekoäly pystyy – toisin kuin muut, vastaavalla tavalla ihmisten ja yritysten toimintaa muovanneet teknologiat – tarjoamaan käyttäjilleen apua myös luovuutta vaativissa tehtävissä. Generatiivinen tekoäly tarjoaa käyttäjilleen uusia, entistä laajempia ja monipuolisempia mahdollisuuksia hyödyntää teknologiaa työnsä tehostamiseen.   

Generatiivinen tekoäly on johdon agendalla – vain 20% kertoo mittaavansa saavutettuja tuloksia

Teettämämme tutkimuksen mukaan suomalaiset päättäjät suhtautuvat generatiiviseen tekoälyyn optimistisesti ja tunnistavat sen potentiaalin liiketoiminnassa ja johtamisessa. Yli 90 prosenttia yrityspäättäjistä kuvailee, että heidän organisaatioissaan on tavalla tai toisella hyödynnetty generatiivista tekoälyä ja vastaavasti yli 90 prosenttia vastaajista kertoo generatiivisen tekoälyn hyödyntämisen olevan osa yrityksen johtoryhmän agendaa. Sama optimistinen suhtautuminen generatiivisen tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin tunnistettiin myös globaalissa tutkimuksessa, jonka vastaajista 96 prosenttia kuvaili generatiivisen tekoälyn olevan osa yritysten johdon päätöksentekoa.   

Kuitenkin vain harva suomalaisista päättäjistä – vain noin 20 prosenttia vastaajista – kuvailee, että generatiivisen tekoälyn tarjoamia hyötyjä liiketoiminnalle mitataan. Pohjoismaihin keskittyvässä The Nordic AI Frontier -raportissamme Suomen tulos generatiivisen tekoälyn vaikutusten mittaamisessa jää reilusti Pohjoismaiden keskiarvosta, 49 prosentista. Raportti osoittaa muiden Pohjoismaiden mittaavan generatiivisen tekoälyn vaikutuksia suomalaisia yrityksiä järjestelmällisemmin. Esimerkiksi Tanskassa jopa 68 prosenttia ja Norjassa 64 prosenttia päättäjistä kertoo yrityksensä mittaavan generatiivisen tekoälyn vaikutuksia ja hyötyjä.  

Lehtinen kuvailee tutkimuksessa esiin noussutta ilmiötä melko tyypilliseksi suomalaisille organisaatioille. Suomalaisissa yrityksissä uusia asioita kokeillaan vauhdilla, mutta suomalaisessa innovaatiokehittämisen kulttuurissa ratkaisut jäävät usein systemaattisen lähestymistavan puuttuessa pistemäisiksi. Muissa Pohjoismaissa työn johtamiseen ja uuden teknologian käyttöönottoon suhtaudutaan järjestelmällisemmin ja holistisemmin. Lehtisen mukaan hyötyjen mittaaminen on keskeisestä siksi, että johtamisen näkökulmasta voidaan ymmärtää, mihin ja miten yrityksessä käytetään resursseja, paljonko generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen oikeasti maksaa yritykselle ja mikä siitä saatava hyöty todellisuudessa on.   

Laajempien hyötyjen saavuttaminen vaatii systemaattista lähestymistapaa, johtamista ja viestintää

Jaakko Lehtisen mukaan on keskeistä, että yrityksen johto ymmärtää generatiivisen tekoälyn hyötyjä, on tietoisia ja kiinnostuneita sen tarjoamista mahdollisuuksista sekä sitoutuu johtamaan generatiivisen tekoälyn käyttöönottoa ja siihen liittyvää muutosta. Jotta generatiivisen tekoälyn tarjoamia hyötyjä voidaan aidosti skaalata organisaatiotasolla, tarvitaan Lehtisen mukaan organisaatiossa riittävästi oikeanlaista osaamista, aikaa ja taloudellisia resursseja. “Aivan kuten muidenkin uusien asioiden kanssa, todellinen vaikuttavuus syntyy yleensä vasta, jos organisaatiossa on yhteinen tahtotila, jonka avulla viestintää ja johtamista edistetään johdonmukaisesti”, Lehtinen toteaa. 

Tutkimuksemme vastaajat nimeävät generatiivisen tekoälyn merkittävimmiksi hyödyksi työn ja prosessien tehokkuuden lisääntymisen. The Nordic AI frontier –tutkimuksessamme generatiivisen tekoälyn tunnistettiin parantavan asiakas- ja työntekijäkokemusta ja tukevan tiedolla johtamista ja päätöksentekoa dataan pohjautuen. Sekä Suomea että kaikkia Pohjoismaita tarkastelevat tutkimukset osoittavat, että generatiivisesta tekoälystä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista ollaan tietoisia etenkin organisaation myynti-, markkinointi- ja IT-funktioiden työn tehostamisessa. Generatiivinen tekoäly vapauttaa työntekijän aikaa rutiininomaisilta tehtäviltä, jolloin esimerkiksi myynti- ja asiakastyössä aikaa jää asiakkuudenhoidolle ja lisäarvon tuottamiselle.  

Jaakko Lehtisen mukaan mahdollisuuksia voidaan tunnistaa lähes kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla, joissa pitää käsitellä tai tuottaa sisältöä. “Jos kyse on toistuvasta ja isotöisestä tehtävästä, jossa generatiiviselta tekoälyltä odotetaan tasalaatuisia huippusuorituksia, kannattaa myös miettiä tarkkaan, miten paras mahdollinen lopputulos saadaan kaikkien työntekijöiden saataville. Välttämättä jokainen työntekijä ei ole mestari tekemään täydellisiä prompteja eli pyyntöjä generatiiviselle tekoälylle, mutta kaikki työntekijät saattaisivat hyötyä täydellisestä prompista”, Lehtinen sanoo.  

Suomalainen yrityskenttä onkin nyt mielenkiintoisen haasteen edessä: miten voimme viedä generatiiviseen tekoälyyn liittyvän innostuksen ja nopeat käytännön kokeilut sellaiselle systemaattiselle toiminnantasolle, joka johtaa generatiivisen tekoälyn hyötyjen kokonaisvaltaiseen ulosmittaamiseen organisaatioissa?

On Pulse Bites – Generatiivinen tekoäly suomalaisissa organisaatioissa – kiinnostuksesta käytäntöön   

Jatkamme keskustelua generatiivisen tekoälyn hyödyistä, mahdollisuuksista ja haasteista On Pulse Bites -podcastissamme. Tapaamme podcast-jaksossa Tomas Lehtisen Helsingin Kaupungilta sekä Sami Ahma-Ahon Nesteeltä. Jaksossa keskustelemme muun muassa siitä, miten generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä voidaan tehdä organisaation näköistä ja aidosti yrityksen tarpeita palvelevaa. Kuuntele jakso täältä!  

Nordic AI Frontier -raportti

Lataa täältä tuore The Nordic AI frontier –raportimme, jossa tarkastelemme generatiivisen tekoälyn käyttöönottoa ja johtamista Pohjoismaissa.